Haaste 10 000 katselukerran kunniaksi!!

Suureksi yllätykseksemme blogi on tällä viikolla ylittänyt 10 000 katselukertaa! Kiitos kaikille lukijoille! Kuulumisia maalimalta on ollut mukava kirjoittaa - toivon mukaan myös lukea! Kommentteja / toiveita / ehdotuksia blogin sisältöön on tullutkin ja niitä saa edelleen laittaa tulemaan, jotta saadaan mielenkiintoa pidettyä yllä.

10 000 tuhannen katselukerran kunniaksi ja palkinnoksi lukijoille olemme päättäneet asettaa itsellemme haasteen josta te lukijat pääsette äänestämään. Haaste on seuraava:

Haluatteko nähdä:

A) Rohkeaa esittävän, mutta oikesti jo possujunassa ykäilevän Jarmon hyppämäässä 134m ja samalla Uuden-Seelannin korkeimman benjihypyn Nevis -joen yllä

VAI

B) Lentopelkoisen ja korkeanpaikankammoisen Veeran hyppäämässä laskuvarjohypyn?

Äänestää voi kommentoimalla tätä blogausta, facebookissa kommentoimalla blogilinkkiä tai laittamalla sähköpostia veerakiiski@hotmail.com tai jabelaine@gmail.com. Kaikki äänet lasketaan yhteen ja virallisina valvojina niin ääntenlaskennassa kuin haasteen suorituksessa toimivat Aimo ja Suvi Laine. Haaste on määrä suorittaa Queestownissa helmikuun lopulla ja äänestysaikaa on 20.2.2013 saakka. Haasteen suorittaminen ja sitä edeltävät ja seuraavat tunnelmat taltioidaan videoin ja valokuvin, jotka julkaistaan blogissa pikimiten. Äänestys lähtee käyntiin N-Y-T!

Surffari -trailer sai jatkoa

Mutta pääosan esittäjä ja kameramies vaihtoivat paikkaa...

Häähumua ilmassa

<3

Eräänä kauniin kesäpäivän iltana Marshlandroudilla vietettiin iltaa häätunnelmissa. Reilun kolmen tunnin aikana käytiin läpi tunneskaaloja suoraan häähulluista. ”Morsian” on innoissaan, mutta kuuman kesäpäivän ansiosta naama valuu ja täydellinen meikki tuntuu olevan mahdoton tehtävä, kampaus ei vielä kymmenien uusintojenkaan jälkeen täytä ”morsiammen” standardeja ja sulhanen saa kuulla kunniansa kun hääpuvun nyörien solmiminen EI onnistu ”morsiammen” haluamalla tavalla eikä helman asettelu kuvausta varten onnistu yhtään paremmalla menestyksellä. Yksimielisesti päätämme, että me EMME mene naimisiin, jos pelkkä kolmen tunnin kokeilukerta saa aikaan suuremman riidan kun vielä kertaakaan vuoden mittaisen rakkaustarinamme aikana. Minun hääpuku päällä keimailuissa ei siis ollut kyse siitä, että me Jarmon kanssa oltaisiin muutettu mieltämme avioonastumisen suhteen. Sen sijaan tämänkin tempauksen takana oli ehtymättömillä duraselpattereilla varustettu vuokraisäntä Cake.

Cake on yksi niistä ihmisistä, jotka ei vaan yksinkertaisesti osaa olla paikallaan. Joka päivä Cakella tuntuu olevan uusia loistavia pisnesideoita ja lempi harrastuksiin kuuluukin paikallisen Huuto.netin eli Trademe:en jokailtainen kyttääminen. Tähtihankintoihin lukeutuu mm. kännissä huudettu kana josta vaimo, nykyisin ex laatuaan, ei ollut tarinan mukaan kovin haltioissaan, tusinan verran kerrossänkyjä ympäri meidän takapihaa, lajitelma melkein toimivia pesukoneita sekä sekalainen aarrekokoelma, joka pursuu ulos autotallista. Viimeisimpiin päähänpistoihin lukeutuu Kiinasta halvalla diilatut hääpuvut. Ideana Kakella siis oli, että tyttöystävä Cyllikki olisi keimaillut puvut päällä, Cake olisi ottanut kuvat ja puvut oltaisiin myyty jättimäisillä voitoilla Trademe:ssä. Noh, kaikkihan tietää miten siinä tarinassa kävi ja Caken seuraava idea olikin se, että minä tuon sille kauniin sinkkumallin hostellilta, Jarmo kuvaa ja kaunotar ja Jape saa kumpainekin 100dollaria session päätteeksi. Siihenhän minä en tietenkään suostunut vaan halusin kääriä voitot omaan taskuuni ja ryhdyin Caken suureksi pettymykseksi itse malliksi. Noin puolentoistatunnin mittaisen hammastenkiristelyn päätteeksi naamassa on siedettävä meikki, joka on kuitenkin todella todella kaukana vakkarimeikkajien, Sinin ja Sartsulin laadusta, takaraivolla nököttää junttinuttura, joka ei olisi ikipäivänä läpäissyt Merkkulin tarkastuta ja pukujen nyörit on vedetty niin tiukalle, että veri ei kierrä eikä happi kulje. Verta, hikeä ja kyyneleitä, mutta kuvat saatin kuin saatiinkin otettua. Tottakai tilannetta oli käytettävä hyödyksi ja järjestää pikku huijaus feispuukkiin ;)

Uuden-Seelannin Working Holiday -matkaajan ABC

Aikaisemmin kirjoitimme blogiin muutamia vinkkejä mm. pankkitilin avaamiseen sekä IRD-numeron hankintaan Uudessa-Seelannissa working holiday visalla reissaajille tai siitä haaveileville. Tässä hieman lisää vinkkivitosia yleisön pyynöstä. Jos jokin asia askarruttaa, niin lisäkysymysksiä voi laittaa kommenttina tulemaan.

1. PÄÄTÖS

Olet juuri tehnyt tähänastisen elämäsi parhaan päätöksen ja aiot lähteä reissuun. Tämän jälkeen on paljon asioita säädettävänä, mutta loppupeleissä kaikki hoituu kuin tanssi.

2. LENNOT

Lentoja kannattaa alkaa katselemaan vähintään 6kk ennen matkaa. Jos tarkoituksesi on matkata Uuteen-Seelantiin ja takaisin, mutta ei muualle, kannattaa seurata lentoyhtiöiden tarjouksia Suomessa ja ulkomailla. Yleensä parin viikon seuraamisella ja päivien vaihtelulla saa muodostettua kuvan hintatasosta. Lennot ovat kalliita ja vaikka Uusi-Seelanti olisi pääkohde, niin miksi ei ottaisi stopin tai kaksi myös matkalla. Joskus tällä tavoin voi saada lennot huomattavasti halvemmalla, kuin ostamalla "suorat" lennot. Meille sopivin, helpoin ja halvin vaihtoehto oli ottaa maailmanympärilentopassit Kilroyn kautta.

Pienten kulujen eväät lennoille. Paketti metukkaa 

ja viisitoista karjalanpiirakkaa

3. VIISUMIN HANKINTA (Working Holiday)

Suomalaisena on helppoa matkustaa, sillä joka paikkaan on tervetullut. Uuteen-Seelantiin pääsee vuodeksi pitämään hauskaa ja paiskimaan hommia, kun vain täyttelee visahakemuksen netissä. Sähköisen ja suomalaisille ilmaisen Working Holiday viisumin saa sähköpostiin muutamassa vuorokaudessa, mutta viisumia kannattanee hakea varmuuden vuoksi ainakin kuukautta ennen lähtöä. Viisumi astuu voimaan kuitenkin vasta kun astut maahan, eli sitä voi hakea reilusti ennen matkaa, jos siltä tuntuu.

Linkki viisumihakemukseen: http://www.immigration.govt.nz/migrant/stream/work/workingholiday/

4. MAAHAN SAAPUMINEN

Oletus on, että sinulla on jo viisumi ja rahaa sen verran, että selviät ainakin pari kuukautta mikäli töitä ei tunnu heti löytyvän. Uusi-Seelanti ei ole halpa maa, mutta ehkä hieman edukkaampi suomalaiseen hintatasoon verrattuna. Jos asuu hostelleissa, niin 1000€ / kk riittänee ja sillä rahalla voi sniiduilija hieman radattaakin ja tehdä pari kohtuuhintaista opastettua retkeä. Parasta tietysti on, jos lähtee liikkeelle hieman reilummalla budjetilla, jotta voi matkustella ensin rauhassa ympäriinsä, hakea töitä ja miettiä missä päin maata olisi mukava jumittaa vähän pidempään. Rahaa ei ole tarpeen vaihtaa etukäteen, sillä kaikkialla voi maksaa kortilla ja pankkiautomaatteja löytyy ympäriinsä.

Hostellien / maansisäisten lentojen / joidenkin retkien etc. varaamiseen etukäteen puhelimitse / sähköpostilla / nettisivujen kautta tarvitaan useinmiten luottokorttitiedot, mutta muuten ainakin allekirjoittaneet ovat käyttäneet viimeiset 4kk maksuvälineenä ainoastaan Visa Electronia, jolla voi maksaa miltei joka paikassa ja nostaa myös rahaa automaatista. Kortilla maksamisessa etuna on se, ettei siitä yleensä peritä maksua tai jos peritään se on pienenmpi kuin käteistä nostettaessa (käteistä nostettaessa normi on 2€ + 2% kokonaissummasta).

5. LIIKKUMINEN

Henkilökohtainen neuvo ja vahva suosituksemme on hankkia oma auto. Pakettiautoja, joihin on valmiiksi duunattu sängyt ja keittiöt, löytyy todella paljon myytävänä. Kohtuullisen auton hintataso vaihtelee 1000€ - 3000€ välillä. Jos ostat auton toiselta travellerilta, kannattaa käyttää hyödyksi sitä todellisuutta, että kaverilla on todennäköisesti hieman kiire myydä autoa, kun lennot odottaa jne. Kannattaa myös miettiä paljonko on valmis itse jäämään tappiolle, kun auto myydään lähtiessä pois. Todennäköisesti tappio on kuitenkin pienempi kuin vuokra-auton kulut. Toinen vahva suositus autonostajalle on käydä ennen ostopäätösä tutkituttamassa auto jollain mekaanikolla, joka antaa puolueettoman arvion auton kunnosta suhteessa hintaan. Tällä voi varmistua, ettei osta pommia ja toisaalta voi taas tinkiä lisää, jos ja kun autosta löytyy vikoja, joista omistaja ei ole puhunut mitään.

Autoilusta löytyy myös vanhemmasta blogauksesta:

http://aikaaollamatkalla.blogspot.fi/2012/11/karavaanareina-uudessa-seelannissa.html

Ps. kunnioita nopeusrajoituksia, äläkä MISSÄÄN NIMESSÄ aja alinopeutta. Ja muista hankkia kansainvälinen ajokortti hyvissä ajoin suomesta. Korttia voi hakea Autoliiton kautta.

Myytäviä autoja löytyy mm näiltä saiteilta:

http://trademe.co.nz

http://auckland.gumtree.co.nz

http://www.backpackerboard.co.nz

Tieotoa leiriytymisestä (sääntöjä, ohjeita ym.) Uudessa-Seelannissa sekä edullisia leirintäalueita:

http://doc.govt.nz

Mikäli autonostaminen ei tunnu itselle sopivalta vaihtoehdolta, maata on myös helppo reissata ristiin rastiin bussilla. Esimerkiksi Naked, Magic, Stray ja Kiwi Experience ovat bussiyhtiöitä jotka myyvät hop on, hop off -bussipasseja. Ideana on, että bussit kiertävät eri reittejä ympäri kumpaakin saarta ja passin ostamalla voi joko valita valmiin reitin tai suunnitella aivan oman. Reitit on suunniteltu niin, että ne vievät jengin parhaille mestoille Uudessa-Seelannissa, buukkaa paikallisten matkanjärjestäjien retkiä, suosittelee ilmaisia aktiviteetteja sniiduilijoille ja auttaa myös hostellien varaamisessa matkan varrella. Reissaaminen bussipassilla on tehty super iisiksi ja tämä onkin hyvä vaihtoehto jos esim. aikaa reissaamiseen on vain vähän ja haluaa olla tehokas tai vaan ottaa iisisti ja nauttia siitä että muut hoitaa. Allekirjoittaneille osa reissun suolaa on kuitenkin mie-ite-säätäminen ja sponttaani kohteiden valinta päivän sään mukaan, joka on helpommin toteutettavissa kun on oma kärry alla. Ainakin Naked Bus ja paikallisbussi Intercity (täällä siis bussi eikä todellakaan tarvii venailla rauhassa..) myyvät tietääkseni myös yksittäsiä bussimatkoja. Bilehirmuille suosittelen Kiwi Experienciä, vähän rauhallisempaa menoa ja vanhempaa seuraa (+24) arvostaville Stray on ehdoton ykkösvalinta. Lisätietoa janoavat googlatkaa bussiyhtiön nimi.

Liftaamista ei kai nykypäivänä saisi enää suositella kenellekkään missään maapallon kolkassa, mutta todetaan nyt kuitenkin ohimennen, että olemme tavanneet useita reissareita, jotka ovat kolunneet maan ympäri menestyksekkäästi peukalokyytillä ja olemme myös itse poimineet kyytiin seikkailijapettereitä matkan varrelta. Jos kuitenkin päädyt tähän vaihtoehtoon niin pari äidillistä neuvoa. 1) Tee pikainen arvio kyydin tarjoajasta ja ajokunnosta, päihtyneenä / pilvessä ajaminen on täällä ongelma. 2) Ennemmin duona kun soolona.

Maansisäiset lennot päihittää usein bussien hinnat ja säästää rahan lisäksi myös aikaa. Täällä kilometreistä ei voi päätellä matkustusaikaa sillä usein kohteeseen kuin kohteeseen matkatessa ylitettävänä / kierrettävänä on vuori tai pari.

Halpoja lentoja voi kytätä mm täältä:

http://grabaseat.co.nz

Siirtyminen saarelta toiselle tapahtuu lentämällä tai lautalla. Mikäli päädyt lauttaan, varaa lippusi vähintään 3 päivää ennen aiottua ylityspäivää netin kautta varmistaaksesi paikkasi lautassa sekä säästääksesi kelposumman dollareita!

Lauttafirmoja löytyy kaksi, joista Bluebridge ehkä hivenen halvempi:

http://www.bluebridge.co.nz
http://interislander.co.nz

Bussi myöhässä - taas

6. TÖIHIN VALMITAUTUMINEN

Töitä varten tarvitaan paikallinen pankkitili (palkkaa ei makseta ulkomaalaiselle tilille) sekä IRD-numeron (verotusnumero). Myös paikallinen puhelinliittymä jeesaa paljon ja on usein must.

IDR-numero tarvitaan työnantajaa varten ja sitä haetaan postista (New Zealand Post Office) täyttämällä hakukaavake ja esittämällä Working Holiday viisumi sekä kaksi kuvallista henkilöllisyystodistusta (passi + kansainvälinen ajokortti on aika hyvä kombo). Lomakkeeseen tarvitaan myös osoite, johon numero postitetaan 8 arkipäivän sisällä. Hostellin osoite kelpaa tähän. IRD-numero saapuu n. 2 viikon päästä kirjeessä, jolloin olet jo todennäköisesti reissun päällä. Hätä ei ole tämän näköinen sillä voit soittaa viranomaisille ja pyytää numeron myös puhelimitse.

Pankkeja Uudessa-Seelannissa on useita ja Aucklandin keskustassa näkee 10min kävelylenkillä 5 erilaista. Kuitenkin vain harvat suostuvat avaamaan pankkitiliä ulkomaalaisille ilman vakituista osoitetta. Postin yhteydessä toimivan Kiwi Bank on lähellä travelleria ja avaa pankkitilin hostellista pyydettyä asumistodistusta vastaan. Henkilöllisyystodistukseksi riittää passi. Pankkitili avautuu saman tien kun sinne tallettaa X-määrän käteistä (mikä tahansa summa, itse laitoimme 50 NZD). Myös pankkikortin saa saman tien matkaan.

Puhelinoperaattoreita on useita, mutta ainoa oikea suomalaiselle on Vodafone. Otimme aluksi Telecomin liittymät, sillä heillä oli parhaat tarjoukset, mutta karu totuus paljastui heti Aucklandista poistuttuamme. Telecomin liittymät eivät toimi suomalaisessa puhelimessa muualla kuin Aucklandin keskustassa, sillä Telecon käyttää suuressa osassa maata 850MHz taajuusaluetta, joka ei ole suomalaisissa puhelimissa tuettu. Ota siis käyttöösi sopiva Vodafonen prepaid. 20NZD:llä (12,5€) saat 50min puheaikaa, 5000 tekstaria ja 500Mb nettiaikaa (maansisäiseen käyttöön, voimassa kuukauden jonka jälkeen nollautuu). Äitin viesteihin joutuu ottamaan lisäcredittiä paketin lisäksi. 10NZD taitaa olla pienein summa ja sillä pitää äitin huolet kotimaassa loitolla noin parin kuukauden ajan.

**HUOM!! Matkatoimistot ja hostellit tarjoavat paketteja, joissa hoidetaan asiakkaalle valmiiksi Working Holiday viisumi, veronumero, pankkitili ja SIM-kortti. Palveluista joutuu maksamaan usein satoja euroja, esimerkiksi kaksi Tanskalaista poikaa kertoivat maksaneensa näistä palveluista yhteensä 300€. Homma hoituu kuitenkin todella iisisti omatoimisesti pienellä kyselyllä ja KAIKKI palvelut ovat ainakin Suomalaisille maksuttomia. Älkää siis menkö lankaan vaan hoitakaa hommat pienin kuluin itse!

Töitä voi katsella esimerkiksi täältä:

http://www.picknz.co.nz

http://trademe.co.nz

http://www.seek.co.nz

http://www.tradestaff.co.nz

http://www.backpackerboard.co.nz

Palkat eivät täällä juuri päätä huimaa ja toinen erittäin varteenotettava vaihtoehto kiertää maata pienen kuluin ainakin allekirjoittaneiden mielestä on ”helpexaaminen”. HelpX on siis nettisivu, johon on rekisteröityneenä paikallisia, joilla on usein farmi/motelli/muuten vain isot tilukset, he tarvitsevat apua päivittäisissä hommissa ja nauttivat uusiin ihmisiin tutustumisesta. Homma toimii niin, että noin neljän tunnin päivittäisestä työstä saa vastineeksi ilmaisen majoituksen sekä ruuat. Yleensä yösijan tarjoajat ovat sydämmellisiä ihmisiä ja haluavat näyttää reissaajille paikkoja ja mahdollistaa erilaisia aktiviteetteja omassa kotiympäristössä. Sen lisäksi, että tämä on huokea vaihtoehto reissaajalle, helpexaaminen on myös lyömätön keino tutustua paikallisiin ihmisiin ja kulttuuriin lähietäisyydeltä! Paikasta riippuen perheet voivat majoittaa parista viikosta jopa kuukausiin, jos kemiat natsaa ja ilo ja hyöty on molimminpuolinen. Majapaikan tarjoajien profiileja pääsee katsomaan kuka tahansa, mutta jos haluat ottaa yhteyttä ihmisiin, sivulle täytyy kirjautua ja tehdä oma profiili. Kahden vuoden jäsenyys maksaa 20€ ja sen voi maksaa luottokortilla netissä. Saman summan säästää jo kuitenkin yhdessä yössä helpexaamalla.

HelpeXaamassa

Meidän alkuperäinen suunnitelma oli hyödyntää reissulla couchsurfingiä, mutta meille sopivammaksi vaihtoehdoksi on osoittautunut helpexaaminen. Vieraan ihmisen kotona on helpompi olla kun siihen on ”selkeä syy” - auttaminen. Molemmat kuitenkin varmasti kokeilemisen arvoisia!

http://helpx.net

http://couchsurfing.org

7. NETTI - AIKAMME VITSAUS

Vaikka reissuun lähdettäessä olisi hyvä ottaa hieman lepoa puhelimesta ja netistä, niin kuitenkin jossain vaiheessa pitää lähettää pari meiliä kotiin, maksaa laskut verkkopankissa, etsiä seuraavaa yösijaa Hostelworldista ja kirjoittaa pakollinen "hajotkaa pakkaseen, täällä on +28 lämmintä ja tulin juuri surffaamasta" -tyyppinen status facebookkiin. 

Netti ja puhelinliittyäasiat ovat Uudessa-Seelannissa vielä hieman lastenkengissä, tai täällä ainakin osataan rahastaa kaikkia huolella. Harva varmaan tulee ajatelleeksi tai edes tietää, että Suomi on yksi niistä maista, jolla on maailman parhaat ja samalla myös halvimmat nettiyhteydet. Uudessa-Seelannissa netistä maksetaan käyttöperustaisesti ja nettikahviloissa ja hostelleissa ostat ajan sijaan megabittejä. Esimerkiksi 200Mb nettikahvilassa maksaa muutaman dollarin ja sillä selaa autoilmoituksia pari tuntia tai sitten katsoo muutaman videon Youtubesta. Monet hostellit mainostavat tarjoavansa ilmaisen netin, mutta todellisuudessa tuo ilmainen netti voi olla 20Mb, jolla pääset kerran Helsingin Sanomien sivuille ja sitten pitääkin ostaa lisää.

Mutta kun tietää konstit, niin tässäkään asiassa hätä ei ole tämän näköinen. Kaikki McDonaldsit tarjoavat ilmaisen netin ja se toimii (silloin kun toimii) ilman tunnuksia, eli ostopakkoa ei ole. Myös suurin osa kirjastoista tarjoaa ilmaisen ja yleensä myös erittäin toimivan netin, sen kuin marssii sisään (yleensä muutama yleinen kone + wifi omalle läppärille). Tämän lisäksi Telecom tarjoaa ilmaisen WLANin useissa puhelinkopeissaan. Netti toimii sinisten Telecom koppien lähistöllä, joissa on antenneja katoilla. Jos et tunnista Ciscon WLAN antenneja, niin kopissa myös lukee "Free Wifi Hotspot".

8.REITTISUUNNITELMA

Yksi yleisesti viljelty travellereiden reissufilosofia on varmasti ”The best plan is to not have one”. Järjestä siis reissullesi (kyllä, tämä on järjestelykysymys!) tarpeeksi aikaa ja unohda tarkat suunnitelmat sillä tulet huomaamaan, että mikään ei mene niin kuin olet suunnitellut! Tapaat päivittäin uusia ihmisiä, kuulet heiltä uskomattomia tarinoita ja haluat ehkö sittenkin lähteä tsekkaamaan heti huomenna juuri sen paikan mistä tänään kuulit. Jos ja kun kemiat natsaa parin bissen jälkeen rantanuotion ääressä, omista suunnitelmista voikin tulla hetkeksi yhteisiä. Go with the flow ja mene sinne missä sää suosii! Anna reissun tehdä tehtävänsä ja nauti siitä vapauden tunteesta josta olet haaveillut oravapyörän pauloissa!